Perinnöllinen retinopatia tilastojen valossa, osa 2: jalostuskoirat

  Edellisessä artikkelissä käsittelin silmäpeilaustilastoja koko peilatun populaation näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastelen tarkemmin jalostukseen käytettyjen koirien silmäpeilaustilastoja. 648 koiraa käsittävässä tilastossa 288 koiraa oli käytetty jalostukseen, mikä on 44% kaikista … Jatka lukemista →

Perinnöllinen retinopatia tilastojen valossa, osa 1: koko populaatio

Länsigöötanmaanpystykorvien perinnöllisen retinopatian vastustamisessa ei ole juurikaan edistytty, vaikka sairauden löytämisestä on jo 13 vuotta aikaa. Sairauden kliinisen kuvan näkökulmasta tähän on olemassa kaksi selitystä: Sairaus on usein havaittavissa vasta … Jatka lukemista →

Perinnöllisen retinopatian tutkimuksen historiaa ja sen periytymismekanismi

Perinnöllisen retinopatian tutkimuksen historiaa Vuonna 2000 erään noin 8-vuotiaan länsigöötanmaanpystykorvauroksen  omistaja vei koiransa silmäsairauksiin erikoistuneen eläinlääkärin vastaanotolle, koska omistaja oli huomannut koiran näön heikentyneen. Koiralla diagnosoitiin olevan PRA (etenevä verkkokalvon … Jatka lukemista →

Tapetumin dysplasia: ensimmäinen raportoitu tapaus maailmassa

Veterinary Ophthalmology -tiedejulkaisun uusimmassa numerossa (Vol. 16, numero 1) julkaistiin artikkeli Tapetal dysplasia in a Swedish Vallhund dog. Suomennettuna tämä tarkoittaa tapetumin dysplasiaa länsigöötanmaanpystykorva(uroksella). Dysplasia tarkoittaa muutosta ulkoasussa. Patologisena käsitteenä dysplasia tarkoittaa yksinkertaistettuna … Jatka lukemista →

Perinnöllisen retinopatian kliininen taudinkuva

Perinnöllinen retinopatia Retinopatia on perinnöllinen silmäsairaus, jossa verkkokalvon sauva- ja tappisolut vaurioituvat. Sauvasolut ovat erikoistuneet hämäränäkemiseen ja tappisolujen tehtävänä on aistia valoa ja värejä. Verkkokalvon solujen vaurioituessa koiran näkökyvyssä havaitaan … Jatka lukemista →

Länsigöötanmaanpystykorvien sukusiitosaste

Mikä on sukusiitoskerroin? Sukusiitoskerroin kertoo sen todennäköisyyden, että yksilö on homotsygoottinen tiettyjen alleeleiden suhteen, eli on perinyt geenin molemmat alleelit samalta esivanhemmalta. Kuulostaako heprealta? Kromosomistossa jokaisella geenillä on oma paikkansa, … Jatka lukemista →

Rodun historia, osa 4: kantakoirat nykypäivän sukutauluissa

Mitä kantakoirista on jäänyt jäljelle? Rodun luomisessa käytettyjä maatiaistaustaisia kantakoiria oli alunperin 39. Kantakoiriksi on laskettu kaikki ne koirat, joiden molemmat vanhemmat tai toinen vanhemmista oli rekisteröimätön maatiaistaustainen koira. Kantakoirista … Jatka lukemista →

Rodun historia, osa 3: narttulinjat

Mikä on narttulinja? Uroslinjoja käsittelevässä artikkelissa kerroin lyhyesti kromosomeista. Yksilön sukupuolen määrää siis isältä tullut sukupuolikromosomi: jos siittiö sisältää X-kromosomin, on syntyvä jälkeläinen narttu. Uroslinjaksi kutsuttiin isältä pojalle periytyvää Y-kromosomien … Jatka lukemista →

Rodun historia, osa 2: uroslinjat

Mikä on uroslinja? Kromosomi on solun tumassa sijaitseva DNA-rihma, joka sisältää geenejä. Kromosomien sisältämien geenien lukumäärät vaihtelevat kymmenistä tuhansiin. Koiralla on 78 kromosomia. Koirien kromosomisto koostuu 39 kromosomiparista, joista 38 … Jatka lukemista →

Rodun historia, osa 1: kantakoirat

Lyhyesti rodun historiasta Länsigöötanmaanpystykorva pohjautuu maatiaistaustaisiin koiriin, jotka elivät Ruotsissa Länsi-Göötanmaan alueella 1930- ja 1940-luvuilla. Rotu hyväksyttiin Ruotsin kennelliitossa vuonna 1943. Länsigöötanmaanpystykorvien kasvattajat ja rodun harrastajat kertovat mielellään erilaisia myyttejä … Jatka lukemista →